keskiviikko 9. lokakuuta 2013

5. lokakuuta 2013

Dutch Harbor
53° 54,355' N, 166° 30,657' W


Suunnitelmamme oli edetä mahdollisimman paljon itään päästäksemme lähelle Unimak Islandia. Valitettavasti tuuli kääntyi W-SW suuntaan liian aikaisin, joten emme saaneet toivomaamme sivumyötäistä, vaan tuuli oli meille sivuvastainen. Ennustetun 30 solmun sijasta keskituuli oli 35 solmua ja puuskissa jopa 45 solmua. Nopeutemme oli kuitenkin melkoisen hyvä, vaikkakin mukavuuden kustannuksella. Murtuva aalto kallisti kerran venettä niin, että olimme jonkin aikaa lähes kyljellämme, jolloin öljynpaine putosi nollaan öljypumpun haukatessa tyhjää, ja hälytykset menivät päälle. Tilanne normalisoitui kuitenkin välittömästi noustuamme jälleen pystyyn.



Päästyämme Dutch Harborin itäpuolella olevien saarten suojaan, tuuli loppui lähes kokonaan. Moottoroimme tyynessä Dutch Harborin spitille, jossa tuttu satamamies oli ottamassa meitä vastaan. Hän ohjasi meidät suojaiseen paikkaan kelluvan laiturin sisäpuolelle kalastusalusten taakse. Ja suojaa tulimme tarvitsemaankin, sillä seuraavan yön aikana tuuli nousi jälleen 40-45 solmun lukemiin.


Sääennusteen perusteella tulisimme viettämään täällä muutaman päivän. Otimme polkupyörät esille, sillä vielä edellisellä käynnillämme lähellä ollut kauppa oli siirtynyt useamman kilometrin päähän kylän keskustaan. Yllätykseksemme tapasimme kaupassa tuttua kieltä puhuvia miehiä. He olivat jäänsärkijä Fennican miehistöä tulossa Tsuktsimereltä. Pekka pääsi illalla pitkästä aikaa kylpemään ja tällä kertaa aitoon suomalaiseen saunaan!




Palattuamme keskustasta löysimme istumalaatikosta lahjan, jonka ystävällinen satamamies oli sinne jättänyt: kaksi komeaa lohifilettä, savulohta, kuningasrapua ja kaksi pussillista koiranruokaa Lattelle. Alaskalaista vieraanvaraisuutta parhaimmillaan!


Tutkittuamme sääennusteita suunnittelimme lähtevämme perjantaina, mutta ennusteista huolimatta tuuli jatkoi reipasta puhallustaan. Kun Unimak Passin myötävirran aikakin meni ohi, päätimme jäädä vielä yhdeksi yöksi laituriin ja lähteä niin, että osuisimme salmen seuraavaan myötävirtaan. Jos suinkin mahdollista, yritämme päästä suoraan Kodiakille joutumatta pysähtymään Sand Pointissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti